Suomen kunniakonsulaatin konsulipalvelut Göteborgissa lopetettiin kesäkuun alusta lähtien. Passien, henkilökorttien ja useimpien notaariasioiden hoito keskitetään jatkossa Tukholman suurlähetystön yhteydessä toimivaan konsulaattiin. Hakemus on jätettävä henkilökohtaisesti ja asiointi konsulaatissa tapahtuu ajanvarauksella, joka tehdään lähetystön verkkosivulla.
Suomen Uutisviikon saaman lukijapalautteen pohjalta päätimme tehdä lisäselvitystä asiasta.
Päätös kunniakonsulaatin sulkemisesta tehtiin Ulkoministeriön toimesta.
–Syyt ovat taloudelliset, Göteborgin toiminnan tuotot eivät vastanneet kuluja, kommentoi Ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuominen ja lisää, että päätös on tehty ulkoministeriössä. Kyse on ministerin esittelymenettelyssä tekemästä päätöksestä.
–Ulkoministeriö kehittää konsulipalveluita keskittämällä toimintoja suurempiin palvelukeskuksiin. Toimipisteen sulkeminen ja vastaavien palveluiden tarjoaminen Tukholman suurlähetystössä tuo kustannussäästöjä sekä keskittää hallinnollista työtä yhteen edustustoon. Göteborgin kunniapääkonsulaatin asiakasmäärä on ollut vähäinen suhteessa toimitilan kokoon ja resursointiin, lisää suurlähetystön konsuli Pia Helin.
Suomen Tukholman suurlähettiläs Liisa Talonpoika sanoo verkkosivuilla ymmärtävänsä, että joillekin alueen suomalaisille esimerkiksi passin hakemisesta ja uusimisesta voi tulla aiempaa työläämpää.
Ajanvarausjärjestelmä on otettu käyttöön koronapandemian vuoksi.
–Koronaturvallisuuden ohella järjestelmän hyvä puoli on, että asiakkaita saapuu nyt tasaisena virtana sen sijaan, että konsulaattiin pääsisi syntymään ruuhkaa. Näin asiakkaat välttyvät jonoilta paikan päällä ja henkilökunta kykenee palvelemaan jokaista henkilöä rauhassa, sanoo Talonpoika.
Göteborgin toimipisteen sulkeminen ei vaikuta kunniapääkonsuli Heli van der Valkin asemaan, vaan hän jatkaa tehtävässään kunniapääkonsulina kuten tähänkin saakka.
–Kunniakonsulaatin sulkemisesta huolimatta olen luottavaisin mielin sen suhteen, että Suomi on jatkossakin edustettuna Göteborgissa. Meillä on kaupungissa pätevä ja arvostettu kunniapääkonsuli, minkä lisäksi muun muassa suurlähetystön ja Business Finlandin henkilökunta pitävät yllä verkostoja alueella, kommentoi Talonpoika.
–Muun muassa passihakemuksen voi jättää missä tahansa passinantopisteessä asuinpaikasta riippumatta, kertoo Pia Helin ja tähdentää, että Suomessa hakemuksen voi tehdä paikallispoliisin lupapalvelupisteessä tai ulkomailla Suomen edustustossa.
–Jos henkilö omaa suomalaiset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen, voi hän tietyin edellytyksin anoa Suomen passia sähköisesti poliisilta Suomessa. Ymmärrämme toki, että joillekin alueen suomalaisille esimerkiksi passin uusimisesta voi tulla aiempaa työläämpää. Eteläisessä Ruotsissa asuvilla on mahdollisuus asioida myös Suomen suurlähetystössä Kööpenhaminassa tai vastaavasti Oslossa.
–Entä jos hakijalla ei ole mahdollisuutta tehdä hakemusta netissä?
–Tällöin henkilö voi pyytää jotakuta toista, esimerkiksi ystävää, tuttavaa tai perheenjäsentä, tekemään ajanvarauksen puolestaan tai käydä esimerkiksi kirjastossa tai muussa paikassa, jossa tietokonetta voi käyttää, ehdottaa Helin.
–Ruotsinsuomalaiset eivät välttämättä omista suomalaisia pankkitunnuksia. Vaikka heillä tunnukset olisivatkin, niin miten silloin toimitaan?
–Henkilö voi hakea suomalaista henkilökorttia, jota voi käyttää rajoitetusti myös matkustusasiakirjana. Henkilökortin sirulla olevaa kansalaisvarmennetta voidaan käyttää vahvan sähköisen tunnistaumisen välineenä. Tunnistautuminen voi siis tapahtua joko pankkitunnuksilla tai kansalaisvarmenteella.
Helin lisää, että henkilö voi halutessaan hankkia suomalaisen henkilökortin, jonka avulla hän voi hoitaa asioitaan Suomessa.
Helin huomauttaa myös, että on mahdollista saada toisen maan kansalaisuus menettämättä Suomen kansalaisuutta. Tällöin on mahdollista hankkia esimerkiksi Ruotsin passi.
–Jokainen luonnollisesti tekee itse päätöksen omasta kansalaisuudestaan. Toki suositeltavaa on, että henkilö, joka pysyvästi asuu toisessa maassa, hankkii myös paikallisen henkilöllisyystodistuksen.