• Etusivu
  • Suomen Uutisviikko
  • Yhteystiedot
tiistai, heinäkuu, 15. 2025
Suomen Uutisviikko
  • Uutiset
    Suomalainen syöpätutkimus maailmanluokan tasoa

    Suomalainen syöpätutkimus maailmanluokan tasoa

    Raahen kultakaivoksen ympäristöluvat on peruttu

    Raahen kultakaivoksen ympäristöluvat on peruttu

    Psyykkinen stressi altistaa nuoria naisia aivoinfarktille

    Psyykkinen stressi altistaa nuoria naisia aivoinfarktille

    Helsinki-Vantaa jälleen Euroopan paras lentoasema

    Helsinki-Vantaa jälleen Euroopan paras lentoasema

  • Ruotsinsuomalaiset
    Wivan Nygård-Fageruddista Suomen Tukholman-instituutin uusi johtaja

    Wivan Nygård-Fageruddista Suomen Tukholman-instituutin uusi johtaja

    Liisa Hartikaisesta vuoden 2023 ruotsinsuomalainen virka- ja liikenainen

    Liisa Hartikaisesta vuoden 2023 ruotsinsuomalainen virka- ja liikenainen

    Olli Rehn haluaa Norjan Nato-mallin Suomeen

    ”Kirkkoon saa tulla, vaikkei olisi kristitty”

    Olli Rehn haluaa Norjan Nato-mallin Suomeen

    ”Me olemme sellainen kansa, joka menee eteenpäin”

  • Kulttuuri
    Kveeni melkein katosi

    Kveeni melkein katosi

    Jenni Haukio töihin WSOY:lle

    Jenni Haukio töihin WSOY:lle

    Käärijä antaa Suomen pisteet Euroviisuissa

    Käärijä antaa Suomen pisteet Euroviisuissa

    Kalevalalle Euroopan kulttuuriperintötunnustus

    Kalevalalle Euroopan kulttuuriperintötunnustus

  • Talous ja työ
    Rainbown lopettamisesta maansuru

    Rainbown lopettamisesta maansuru

    Kruunu halpa, euro kallis

    Kruunu halpa, euro kallis

    Metsolle kymmenien miljoonien tilaus Australiasta

    Metsolle kymmenien miljoonien tilaus Australiasta

    Tiedossa kaksi hitaan kasvun vuosikymmentä

    Tiedossa kaksi hitaan kasvun vuosikymmentä

  • Urheilu
    Robin Tihi Qatariin

    Robin Tihi Qatariin

    Amanda Kotaja kelasi ennätyksiä

    Amanda Kotaja kelasi ennätyksiä

    veikkauspelit

    Rahapelipoliittisella ohjelmalla yritetään estää terveysongelmia

    teemu_pukki

    Suomalaisia ammattifutareita on yllättävän paljon

  • Toimitus
  • Tilaa lehti
  • Ilmoitukset
  • Digilehti
Ei tuloksia
Näytä kaikki tulokset
  • Uutiset
    Suomalainen syöpätutkimus maailmanluokan tasoa

    Suomalainen syöpätutkimus maailmanluokan tasoa

    Raahen kultakaivoksen ympäristöluvat on peruttu

    Raahen kultakaivoksen ympäristöluvat on peruttu

    Psyykkinen stressi altistaa nuoria naisia aivoinfarktille

    Psyykkinen stressi altistaa nuoria naisia aivoinfarktille

    Helsinki-Vantaa jälleen Euroopan paras lentoasema

    Helsinki-Vantaa jälleen Euroopan paras lentoasema

  • Ruotsinsuomalaiset
    Wivan Nygård-Fageruddista Suomen Tukholman-instituutin uusi johtaja

    Wivan Nygård-Fageruddista Suomen Tukholman-instituutin uusi johtaja

    Liisa Hartikaisesta vuoden 2023 ruotsinsuomalainen virka- ja liikenainen

    Liisa Hartikaisesta vuoden 2023 ruotsinsuomalainen virka- ja liikenainen

    Olli Rehn haluaa Norjan Nato-mallin Suomeen

    ”Kirkkoon saa tulla, vaikkei olisi kristitty”

    Olli Rehn haluaa Norjan Nato-mallin Suomeen

    ”Me olemme sellainen kansa, joka menee eteenpäin”

  • Kulttuuri
    Kveeni melkein katosi

    Kveeni melkein katosi

    Jenni Haukio töihin WSOY:lle

    Jenni Haukio töihin WSOY:lle

    Käärijä antaa Suomen pisteet Euroviisuissa

    Käärijä antaa Suomen pisteet Euroviisuissa

    Kalevalalle Euroopan kulttuuriperintötunnustus

    Kalevalalle Euroopan kulttuuriperintötunnustus

  • Talous ja työ
    Rainbown lopettamisesta maansuru

    Rainbown lopettamisesta maansuru

    Kruunu halpa, euro kallis

    Kruunu halpa, euro kallis

    Metsolle kymmenien miljoonien tilaus Australiasta

    Metsolle kymmenien miljoonien tilaus Australiasta

    Tiedossa kaksi hitaan kasvun vuosikymmentä

    Tiedossa kaksi hitaan kasvun vuosikymmentä

  • Urheilu
    Robin Tihi Qatariin

    Robin Tihi Qatariin

    Amanda Kotaja kelasi ennätyksiä

    Amanda Kotaja kelasi ennätyksiä

    veikkauspelit

    Rahapelipoliittisella ohjelmalla yritetään estää terveysongelmia

    teemu_pukki

    Suomalaisia ammattifutareita on yllättävän paljon

  • Toimitus
  • Tilaa lehti
  • Ilmoitukset
  • Digilehti
Ei tuloksia
Näytä kaikki tulokset
Suomen Uutisviikko
Ei tuloksia
Näytä kaikki tulokset
Etusivu Ruotsinsuomalaiset

”Me olemme sellainen kansa, joka menee eteenpäin”

Suomen Uutisviikko JULKAISSUT Suomen Uutisviikko
14.4.2022
in Ruotsinsuomalaiset
0
Olli Rehn haluaa Norjan Nato-mallin Suomeen

Suomen Uutisviikko

LUE MYÖS

Wivan Nygård-Fageruddista Suomen Tukholman-instituutin uusi johtaja

Liisa Hartikaisesta vuoden 2023 ruotsinsuomalainen virka- ja liikenainen

Romanien kansainvälistä kansallispäivää juhlitaan 8. päivä huhtikuuta. Millaisia ennakkoluuloja romaneihin kohdistuu 2020-luvulla, ja onko mustalainen sanana poliittisesti korrekti? Suomen Uutisviikko tapasi katujen kasvatti Mertsi Hagertin.

Kansallispäivän perinteisiin kuuluu muun muassa musiikkia, laulua ja ruokailua. 

–Esimerkiksi Puolan ja Ranskan romaneilla on enemmän hauskaa musiikkia. Meillä Suomen romaneilla on puolestaan sitä sydän särkyi -sarjaa, naurahtaa Mertsi Hagert, joka muutti Ilomantsista Tukholmaan kymmenvuotiaana. 

–Suomen romaneiden musiikki tulee Venäjän slaavilaismusiikista ja kansanlauluista. Sieltä ne on käännetty ja kehitetty omaksi musiikiksi. 

Perinteet romaneiden välillä voivat poiketa toisistaan riippuen siitä, mistä juuret juontuvat.

Suomen romaneista puhuttaessa erityisesti hevosala kuuluu kulttuurin perinteisiin. 

–Muun muassa Vermon ravit ovat perinteinen kohtauspaikka etenkin meille romanimiehille. Omassa lapsuudessa koulukaan ei ollut niin tärkeä kuin hevostalli. Yhteiskunnan kehittyessä autokauppa ja -ala ovat ottaneet valtaa romanimiesten keskuudessa sekä Suomessa että Ruotsissa. 

–Ruotsi on ollut meille Suomen romaneille hyvä ja tehnyt paljon meidän eteemme. Se on antanut myös meidän naisille mahdollisuuden. Heistä on tullut esimerkiksi ompelijoita. 

Mertsi lisää, että käsityöt, ompelu ja virkkaus ovat kuuluneet romaninaisten perinteisiin.  

–Meidän naiset pukeutuvat isoon hameeseen. Kun meidän tytöt laittavat romanimekon päälle, silloin heistä tulee naisia. Romaninaisten mekko on kallis; siinä on yhdeksän metriä kangasta. Kuka vain ei osaa sitä tehdä. Hintaa voi mekolle tulla jopa kymmenen tuhatta kruunua.

–Mutta esimerkiksi Puolan ja Ruotsin romanit pukeutuvat enemmän kuten valtaväestö, vaikka kyllä romani toisen romanin tunnistaa. 

Mekko ei ole pakko, mutta se joka tuntee niin, valitsee sen käytön.

–Mekko laitetaan vain kerran ja siitä ei luovuta. Tietysti poikkeuksena ovat nykypäivän työpaikat, joissa ei saa pitää romanien kansallisvaatteita. 

Vähemmistöoikeuksien saralla romanien ja saamelaisten oikeudet ovat usein edistyneet rinta rinnan, sanoo Mertsi.

–Esimerkiksi kun saamelaiset saivat oman Aapisen, niin mekin saimme. 

–Meille on annettu mahdollisuuksia ja nykyään romaneita on esimerkiksi bussi- ja taksikuskeina sekä paljon hevosurheilun parissa. Me tulemme mukaan muuhun yhteiskuntaan pikkuhiljaa, kun saamme vain mahdollisuuden.  

–Nyt nähdään se, että kun me aloimme kuulua yhteiskuntaan, niin mukaan tuli myös sosiaaliset ongelmat, muun muassa päihteet. Ruotsissa Suomen romanilapsia on sortunut tähän paljon. Minä näen sen, koska olen pikkupojasta lähtien liikkunut kaduilla. Minullakin on ollut mahdollisuuksia, mutta en vain ottanut niitä vastaan. Samaa nähdään valtaväestössä. Vaikka ihmisellä olisikin hyvä perhetausta, niin oma tie on lähtenyt jonnekin muualle päin. 

Mertsi itse on saanut apua Tukholman Medborgaplatsenin kodittomien yksiköstä joka kuuluu sosiaalipalveluiden alaisuuteen. Hän lisää, että on kiitollinen yhteiskunnalta saamastaan avusta. 

–Välillä olen mennyt kontilleni. Mutta vaikka me romanit kaadumme, niin me nousemme ylös. 

Romanikulttuurin perinteet jatkuvat perheessä, jossa lapsi näkee niitä. 

–Meillä ei ole kouluja meidän perinteisiin. Niihin kasvetaan ja kaikki nähdään kotona. 

Esimerkiksi Mertsin lapsuudessa 1970-luvulla kevään tullessa vanhemmat lähtivät reissaamaan ja myymään tavaroita. 

–Ei se koulu ollut niin tärkeää. Me omaksumme oman kulttuurimme vanhemmiltamme. Esimerkiksi valtaväestössä nuoret omaksuvat ajatuksen, että käydään koulua ja hankitaan ammatti, ja siitä töihin. Me taas hoidamme hevoset, tiedämme sen, että miten ne liikkuvat, niiden sairaudet ja niin pois päin.

–Me emme koskaan ole kerjänneet kadun kulmassa, vaan olemme myyneet tavaraa. Kiitos sen, että olemme kasvaneet Pohjoismaissa. 

”Te olette valtava kansa, jolla ei jää sormi suuhun vaikka minne menisitte”, on lainaus jonka Mertsi kuuli kanssamatkustajaltaan laivamatkalla. Mertsi yhtyy lauseeseen. 

Millaista on elää romanina tämän päivän Ruotsissa?

–Suomessa Hagert sukunimi merkataan heti, Ruotsissa ei. Vaikka meitä poljetaan, niin meillä on kova itsekunnioitus. 

Suomessa vanhempi sukupolvi käyttää edelleen pussihousuja ja lempinimi manne elää yhä edelleen. Romanien arkielämä poikkeaa paljonkin valtaväestöstä. 

–Romanien kansallispukua näyttävä nainen huomataan heti. Kun me miehet pukeudumme, meidät nähdään hienosti pukeutuneina herrasmiehinä.

Vaatteita ei vaihdella mielen mukaan. Hygienia on kulttuurissamme tarkkaa; esimerkiksi kädet pestään heti kun tullaan sisälle ja tiskirätillä ei puhdisteta lattiaa. Keittiöön ei mennä alusvaatteisillaan. Pyykkituvassa kaikki pestään erikseen ja kasvopyyhettä ei pestä petivaatteiden kanssa. 

–Jos minä esimerkiksi laittaisin verryttelypuvun päälleni ja menisin kadulle, niin se ei olisi minä. En tahdo piilotella itseäni, tuumaa Mertsi. 

Hän lisää, että ennakkoluulot romaneja kohtaan näkyvät ihmisistä usein jo päällepäin. Tämä on näkynyt esimerkiksi työpaikkoja hakiessa, mutta myös arjessa ylipäätänsä. Mertsi myöntää kohdanneensa paljon syrjintää. 

–Siitä saa kärsiä vielä enemmän Suomessa kuin Ruotsissa. Esimerkiksi huoltoasemalle mennessä voi joutua kohtaamaan asenteen, että ”mikä sinä oikein olet?”. Mutta sama veri minulla on kuin sinullakin, sanoo Mertsi. 

Mutta esimerkiksi suomi-seurojen tansseihin Ruotsissa eivät romanit Metrsin mukaan ole päässeet. 

Varas ja tappelija ovat yksiä tyypillisimmistä ennakkoluuloista joita romaneihin kohdistuu. 

–Samaan tapaan kuin valtaväestössä, myös osa romaneista tahtoo elämässä eteenpäin ja osa taas ei. Mutta meitä on hyvä osoitella. 

Yhteiskuntana Ruotsi on Mertsin mielestä ottanut romanit huomioon. 

–Mutta meidän asioita esimerkiksi koulutukseen liittyen ei olla viety loppuun. Se on vähän niin kuin sadan metrin juoksussa lopettaisi juoksemisen kuudenkymmenen metrin jälkeen. 

–Eikä esimerkiksi minun tyttäreni mene kirjastoon töihin romanimekko päällään. Ei häntä päästetä sinne. Meidän naiset Suomessa ja Ruotsissa näkyvät kilometrien päähän. Se riippuu naisesta itsestään, tahtooko hän viedä kulttuuriamme eteenpäin. Ja suuri osa naisista tahtoo. Heidän tulee valita ollako romani, vai suomalainen tai ruotsalainen, ja heittää oma kulttuuri menemään. Ei se saa niin olla, tottakai me tahdomme pitää yllä omaa kulttuuriamme.  

Mertsi kokee, että silmä silmästä, hammas hampaasta mentaliteetti elää edelleen Suomen romanien keskuudessa. 

–Kunpa se asenne vain saataisiin loppumaan. 

Romanien asemassa yhteiskunnassa on Mertsin mukaan eroja Suomen ja Ruotsin välillä. 

–Esimerkiksi Helsingissä saa rahallista avustusta romanimekkoon, Ruotsissa se ei tulisi kysymykseenkään. Suomessa on alettu paljon kouluttamaan, meillä on oma radiokanava ja oma tv-lähetys kansallispäivänä.

–Moni perhe on lähtenyt Tukholmasta Suomeen, koska siellä on paremmat oltavat. 

Romanikieli poikkeaa hieman eri maiden välillä, kielen ääntäminen on jäykempää Suomessa ja Ruotsissa verrattuna esimerkiksi Ranskan romanikieleen. 

–Mutta kyllä me kaikki puhumme samaa kieltä. Romanikieli ja kulttuuri yhdistää eri maiden romaneja. Ja se, että miten yhteiskunta on potkinut meitä. Täällä Pohjoismaissa meillä on vielä hyvä olla, verrattuna esimerkiksi Unkariin ja Tsekkeihin. Siellä romaneille ei ole annettu samoja mahdollisuuksia kuin täällä. 

Silti moni on jättänyt kulttuurin, koska se on ollut taakka heille. Yhteiskunta sanoo, että heitä kulttuurisi menemään, niin saat töitä. 

Mertsin kasvatti hänen mumminsa ja ukkinsa. Hänestä tuli omien sanojensa mukaan mies 13-vuotiaana. 

–Siinä iässä ruotsalaispoika leikkii vielä autoilla. 

Mertsin unelmissa olisi avata kohtauspaikka romanilapsille ja nuorille. Fyysinen tila, jonne he ovat tervetulleita. 

–Lapset voisivat tulla paikkaan, josta hakea apua. Voisivat soittaa vanhemmilleen ja kertoa, että missä he ovat. Meillä ei ole lainkaan sellaista. 

Onko mustalainen sanana poliittisesti korrekti?

–Se riippuu siitä, että miten sinä sanot sen. Halveksuvasti vai et. Mutta mustalaiseksi olen syntynyt, en muutu miksikään muuksi.

Samanlaisia artikkeleita

Wivan Nygård-Fageruddista Suomen Tukholman-instituutin uusi johtaja
Ruotsinsuomalaiset

Wivan Nygård-Fageruddista Suomen Tukholman-instituutin uusi johtaja

19.6.2023
Liisa Hartikaisesta vuoden 2023 ruotsinsuomalainen virka- ja liikenainen
Ruotsinsuomalaiset

Liisa Hartikaisesta vuoden 2023 ruotsinsuomalainen virka- ja liikenainen

8.3.2023
Olli Rehn haluaa Norjan Nato-mallin Suomeen
Ruotsinsuomalaiset

”Kirkkoon saa tulla, vaikkei olisi kristitty”

14.4.2022
Pirkko_Sinkkonen_SEKL
Ruotsinsuomalaiset

Ruotsinsuomalaisten eläkeläisten asialla

30.11.2021
jorma_toivonen
Ruotsinsuomalaiset

Erotiikkaa sadonkorjuun aikaan

20.10.2021
Suomen_suurlahetysto_Tukholma
Ruotsinsuomalaiset

Passien ja henkilökorttien hakeminen keskitetään Tukholmaan

20.10.2021
Seuraava artikkeli
Olli Rehn haluaa Norjan Nato-mallin Suomeen

"Kirkkoon saa tulla, vaikkei olisi kristitty"

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SUOSITUIMMAT UUTISET

Suomen_suurlahetysto_Tukholma

Passien ja henkilökorttien hakeminen keskitetään Tukholmaan

20.10.2021
Suomen väkiluku kasvoi

Suomen väkiluku kasvoi

26.8.2022
Olli Rehn haluaa Norjan Nato-mallin Suomeen

”Me olemme sellainen kansa, joka menee eteenpäin”

14.4.2022
Olli Rehn haluaa Norjan Nato-mallin Suomeen

”Kirkkoon saa tulla, vaikkei olisi kristitty”

14.4.2022
Pirkko_Sinkkonen_SEKL

Ruotsinsuomalaisten eläkeläisten asialla

30.11.2021

TOIMITUKSEN VALINNAT

Eduskunnassa kannatetaan järeämpiä aitoja itärajalle

Eduskunnassa kannatetaan järeämpiä aitoja itärajalle

7.6.2022
Kaksi suomalaisyliopistoa maailman 200 parhaan listalle

Kaksi suomalaisyliopistoa maailman 200 parhaan listalle

9.10.2024
Käärijä päihitti Loreenin

Käärijä päihitti Loreenin

7.11.2023
Joka seitsemäs äänestäjä taktikoi eduskuntavaaleissa

Joka seitsemäs äänestäjä taktikoi eduskuntavaaleissa

1.5.2023

Suomen Uutisviikko

Suomen Uutisviikko kokoaa joka perjantai Suomen tärkeimmät uutiset selkeäksi lukupaketiksi. Kerromme sekä valtakunnan kuulumiset että paikallisia uutisia eri puolilta Suomenmaata.

Seuraa meitä

Arkistot

  • toukokuu 2025
  • huhtikuu 2025
  • maaliskuu 2025
  • helmikuu 2025
  • tammikuu 2025
  • joulukuu 2024
  • marraskuu 2024
  • lokakuu 2024
  • syyskuu 2024
  • heinäkuu 2024
  • kesäkuu 2024
  • toukokuu 2024
  • huhtikuu 2024
  • maaliskuu 2024
  • helmikuu 2024
  • tammikuu 2024
  • joulukuu 2023
  • marraskuu 2023
  • lokakuu 2023
  • syyskuu 2023
  • elokuu 2023
  • heinäkuu 2023
  • kesäkuu 2023
  • toukokuu 2023
  • huhtikuu 2023
  • maaliskuu 2023
  • helmikuu 2023
  • tammikuu 2023
  • joulukuu 2022
  • marraskuu 2022
  • lokakuu 2022
  • syyskuu 2022
  • elokuu 2022
  • heinäkuu 2022
  • kesäkuu 2022
  • toukokuu 2022
  • huhtikuu 2022
  • marraskuu 2021
  • lokakuu 2021
  • syyskuu 2021
Ei tuloksia
Näytä kaikki tulokset

Viimeisimmät artikkelit

  • Suomalainen syöpätutkimus maailmanluokan tasoa
  • Raahen kultakaivoksen ympäristöluvat on peruttu
  • Psyykkinen stressi altistaa nuoria naisia aivoinfarktille
  • Helsinki-Vantaa jälleen Euroopan paras lentoasema
  • Suomen Uutisviikko
  • Yhteystiedot
  • Etusivu

© 2021 Suomen Uutisviikko

Ei tuloksia
Näytä kaikki tulokset
  • Uutiset
  • Ruotsinsuomalaiset
  • Kulttuuri
  • Talous ja työ
  • Urheilu
  • Suomen Uutisviikko
  • Yhteystiedot
  • Etusivu

© 2021 Suomen Uutisviikko