Monet saamen-, suomen- ja kveeninkieliset menettivät kielensä norjalaistamispolitiikan seurauksena.
Norjan totuus- ja sovintokomission vuonna 2023 julkaistun raportin mukaan saamelaisten, kveenien ja metsäsuomalaisten kokema norjalaistamispolitiikka ja heidän kieliensä ja kulttuuriensa aliarvioiminen johtivat niiden heikentymiseen.
Norjassa harjoitettiin 1800- ja 1900-luvuilla niin sanottua norjalaistamispolitiikkaa, jonka tavoitteena oli saada kaikki vähemmistöt kielellisesti ja kulttuurisesti norjalaisiksi.
Politiikka vaikutti esimerkiksi kouluissa, joissa opetus oli kokonaan tai lähes kokonaan norjankielistä.
Norjan Kveeni-instituutin tutkija Anna-Kaisa Schultz Räisänen kertoo, että esimerkiksi arvioita kveenien määrästä tai kveenin kielen puhujista ei juuri ole tai ne vaihtelevat paljon. Norjan hallinnon mukaan kveenejä olisi noin 10 000–15 000, mutta esimerkiksi Kveeniliiton mukaan kveenejä olisi 25 000–50 000.
Kveeniksi identifioituvia on vähemmän, koska suuri osa heistä on norjalaistunut. Aktiivisesti kveeniä puhuvia on alle 2 000.
Kveeniksi identifioituvia on vähemmän, koska suuri osa heistä on norjalaistunut. Aktiivisesti kveeniä puhuvia on alle 2 000.
Norjassa on meneillään useita kveenin kielen elvytysprojekteja, mutta ongelmana on rahoituksen puute.
Kveenitaustaisen norjalaiskirjailija Ingeborg Arvolan (kuvassa) kirjat ovat osaltaan innostaneet ihmisiä tutkimaan juuriaan.
Ingeborg Arvolan Neidenistä kotoisin oleva isä oli suomenkielinen, mutta tyttärelle kieli ei periytynyt.
Ingeborg Arvolan Neidenistä kotoisin oleva isä oli suomenkielinen, mutta tyttärelle kieli ei periytynyt.
Kveenitaustaisten nuorten into opiskella kieltä yliopistossa on kasvanut.
