Suomalaisten Eläkeläisten Keskusliitto Ruotsissa (SEKL) on valtakunnallinen ruotsinsuomalainen järjestö, joka toimii suomalaisten eläkeläisten oikeuksien puolesta.
–Vähemmistölaki on silta jota pitkin voi marssia, sanoo liiton puheenjohtaja Pirkko Sinkkonen.
Liitosta kerrotaan, että SEKL:lla on kaksi edustajaa Ruotsin ministerijohtoisessa eläkeläiskomiteassa ja liitto on mukana Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnassa vaikuttamassa vähemmistöasioissa. Vähemmistölaki ja suomen kielen hallintoaluekuntien velvoitteet antavat ruotsinsuomalaisille oikeuden vaatia kaksikielisiä vanhustenhoitopaikkoja sekä suomenkielistä hoitohenkilökuntaa. Vähemmistölaki velvoittaa kuntia hoitamaan vanhusten huoltoon ja hoitoon liittyvät asiat mahdollisimman nopeasti.
SEKL jakaa avustuksia jäsenyhdistystensä toimintaan, esimerkiksi koulutukseen, kulttuuritoimintoihin ja järjestöneuvontaan. Liitto on valmis tukemaan kaikkia sellaisia yhdistyksiä, jotka toimivat aktiivisesti vanhusten olosuhteiden parantamiseksi. Liittoon pystyvät liittymään sekä yhdistykset että yksityishenkilöt. SEKL pitää jokavuotisen liittokokouksensa juhlallisissa puitteissa suomenlaivalla. Liitto järjestää jäsenyhdistyksilleen myös muita tapahtumia, muun muassa teemamatkoja, joissa jäsenillä on ohjelmatarjonnan lisäksi mahdollisuus tavata toisiaan.
–Meillä on paljon yhteistyötä lääninhallituksen ja sosiaalihallituksen kanssa. Ennen koronaa järjestimme pari kertaa vuodessa yhteiset neuvonpitopäivät, jolloin saimme keskustella yhteisistä asioista. Olemme saaneet toiminta-avustuksia sekä lääninhallitukselta että sosiaalihallitukselta, kertoo Sinkkonen.
Eläkeläisten etujen valvominen tapahtuu konkreettisella käytännön tasolla. Esimerkiksi aikojen tilaamisella lääkärille, kotiavustajien palkkaamisen ja asuntojen hankinnan saralla.
Myös muun muassa keskustelu vanhusten hoitotilanteesta, ruokailusta ja hoitopaikoista kuuluvat liiton toimintaan.
Liittoon kuuluvilla yhdistyksillä on edustus kunnallisessa eläkeläisneuvonnassa.
–Vanhuksilla ei välttämättä ole kielitaitoa. Usein kuulee, että ”soita tuonne, kun en ymmärrä sanaakaan mitä kirjeessä lukee”.
–Olemme auttaneet myös muun muassa erilaisissa koulutuksissa. Tällöin luennoitsijoita on ollut muun muassa verohallituksesta, Kelasta ja eläkeläisliitosta.
–Liitto perustettiin vuonna 2003 ja toiminta alkoi vuoden 2004 tammikuussa. Jäsenyhdistyksiä meillä on muun muassa Göteborgissa, Motalassa, Kramforsissa sekä Tukholman ympäristössä. Jäseniä meillä on noin 750. Tällä hetkellä sellaisia yksittäisiä jäseniä, joilla ei ole mitään yhdistystä takanaan, on yhdeksän. Jäsenyhdistys tarkoittaa, että paikalliset yhdistykset ovat liittyneet eläkeläisten keskusliittoon ja hallintotehtävissä on yksi edustaja per yhdistys.
Tämän kuun 23. päivä liitolla on varattuna konferenssimatka. Tuolloin vähemmistö- ja veroasioista puhuu Johanna Parikka-Altenstedt.
Sinkkosen mukaan jäsenyys SEKL:ssä merkitsee, että on mukana yhteisössä.
–On esimerkiksi 70–80 vuotiaita jotka eivät koskaan oppineet kunnolla ruotsia. Nyt on suuri haaste saada esimerkiksi kotiavustajia jotka osaavat suomea. Ei ole yhteistä kieltä ja kielikysymys on hirvittävän keskeinen.
Millä tavoin liittoon voi olla yhteydessä, mikäli ei ole mahdollisuutta netin käyttöön?
–Soittamalla puhelimitse. Ja luonnollisesti sähköpostin kautta, jos on internet käytössä, lisää Sinkkonen. Suomalaisten Eläkeläisten Keskusliitto, Ruotsi:
Pirkko Sinkkonen puhelin:
070-5800055, sähköposti:
pirkko.sinkkonen@telia.com.
Mahdollisuuksia eläkeläisille
- On yli 100 000 eläkeläistä, jotka eivät ole tietoisia verovapaasta asumistuesta. Pensionsmyndigheten, eläkeläisviranomainen, arvioi hakemuksen perusteella, kuinka paljon asumistukea myönnetään.
- Esimerkiksi jos asumiskustannukset ovat 4000 kruunua kuukaudessa, niin sääntö on, että elämiseen tulee jäädä 13 000 kruunua veron jälkeen. Asumistuen hakemisessa voi auttaa myös Pirkko Sinkkonen.
- SEKL:n jäseneksi voi liittyä suoraan, jolloin jäsenmaksu on 120 kruunua per vuosi. Yhdistyksen jäsenmaksu on 200 kruunua + 10 kruunua jäsentä kohden.
- Jäsenmaksu tulee maksaa maaliskuun viimeiseen päivään mennessä joka vuosi. Näin jäsenellä on äänioikeus huhtikuun liittokokouksessa.
