Inflaatio Suomessa pysyi heinäkuussa kahden prosentin tuntumassa. Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist arvioi tuoreiden inflaatiolukujen pohjalta, ettei Suomessa ole nähtävissä merkkejä kuluttajahintojen laajoista nousupaineista.
Tilastokeskuksesta kerrotaan, että inflaatio oli heinäkuussa 1,9 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Huhtikuusta alkaen inflaatio Suomessa on ollut noin kahden prosentin tasolla. Tilastokeskuksen mukaan lievän hidastumisen selittää muun muassa rahapelien hintojen lasku. Myös laivamatkat ja korvattavat reseptilääkkeet sekä asuntolainojen keskikorko ja kulutusluottojen korot halpenivat.
Vuoden takaiseen verrattuna eniten kuluttajahintoja nostivat muun muassa bensiinin ja dieselin sekä omakotitalojen ja osakehuoneistojen kallistuminen.
Ekonomistit maailmalla ovat olleet huolissaan korkean inflaation mahdollisuudesta, talouden noustessa koronakriisistä elpymispakettien saattelemana.
Yhdysvalloissa hinnat nousivat kesäkuussa runsaat viisi prosenttia. Britanniassa nousu oli 2,5 prosenttia, ja maan keskuspankki odotti loppuvuodelle neljän prosentin inflaatiopiikkiä.
Jukka Appelqvistin arvion mukaan Suomessa kotitalouksille kertyneet säästöt purkaantuvat hiljakseen, eikä pitkälle ajanjaksolle ajoittuva kysynnän kasvu täten aiheuta valtavaa dramatiikkaa.
–Myöskään bensan hinnannousu tuskin jatkuu enää tulevaisuudessa, kun tuotantomääriä pyritään nostamaan, Appelqvist totesi.
Hänen mukaansa oikeastaan ainoa tapa inflaation pysyvälle nousulle olisi ylisuuriin palkankorotuksiin johtava riehaantuminen loppuvuonna alkavalla työmarkkinakierroksella.
–Jonkin verran kovia puheita onkin kuultu, mutta todennäköisemmältä näyttää melko maltillisen palkankorotuslinjan jatkuminen.
Ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio heinäkuussa oli 2,2 prosenttia yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä seurattuna. Suomessa vastaava luku oli 1,8 prosenttia.
