Helsinkiläisnuoret eivät lannistuneet huonosta kesätyötilanteesta, vaan perustivat oman jäätelöbisneksen.
Jäätelökioskin eteen kertyy jonoa helteisessä Esplanadin puistossa. Kioskin taakse pystytetty aurinkovarjoilla suojattu terassi on täyttynyt ihmisistä. Musiikki soi ja lomalaiset nauttivat. Tiskin toisella puolella 21-vuotias Onni Kivioja pyörittää päivän jo ties kuinka monetta gelato-palloa.
–Välillä sitä melkein näillä keleillä toivoisi, että tulisi pieni sadekuuro, Kivioja naurahtaa hiki otsalla.
Kuuden neliön suuruinen kioski, johon aurinko porottaa kohtisuoraan on todella kuin sauna. Vaikka työ on kuumalla säällä haastavampaa, ovat helteet kuitenkin pelastaneet nuoren kaveriporukan yrityksen. Helsinkiläiset ystävykset Onni Kivioja, Romeo Ylitalo ja Akseli Nieminen perustivat toukokuussa yhteisen bisneksen. He vuokrasivat kolme kioskia, ja ryhtyivät jäätelönmyyjiksi.
–Eikä mitään ihan perusjätskiä, vaan gelatoa. Se on toiminut hyvin, sillä gelato on hemmetin suosittua ja trendaa tällä hetkellä, Nieminen sanoo.
Idea kaverusten yhteiseen yritykseen eteni Niemisen mukaan lumipalloilmiönä.
– Kaverillani oli tällainen kioski pari vuotta sitten, josta sain idean kioskinpitoon. Viime kesänä intin jälkeen olin vailla kesäduunia, mutta sitten löysin kioskin Marjaniemen uimarannalta. Tänä kesänä laajensimme sitten yhdessä Onnin ja Romeon kanssa kolmeen kioskiin, Nieminen kertoo.
Ystäväporukan jäätelökioskit sijaitsevat eri puolilla Helsinkiä, Esplanadin puistossa, Marjaniemen uimarannalla ja Oulunkylässä Pikkukosken uimarannalla.
Niemisen mukaan kioskin pyörittämisessä ydinkeskustassa on eroja verrattuna uimarantoihin.
–Uimarannallahan kioskit ovat kuin monopoliasemassa, mutta Espalla kilpailu on kovaa. On ollut paljon miettimistä miten haastavalla paikalla saadaan asiakkaita juuri meidän kioskille, hän sanoo.
Asiakkaita on houkuteltu banderollien, mainoskylttien, terassin ja musiikin avulla.
Kioskien tiloissa on suuria eroja, sillä uimarantojen kioskit ovat neliömäärältään moninkertaisia verrattuna Esplanadin myyntipisteeseen. Kaverit ovat reiluuden nimissä vaihtaneet myyntipaikkojaan joka kuukausi.
Kiviojan mukaan lukuisista lomakkeiden täyttämisistä huolimatta oman yrityksen perustaminen ei ole ollut ylitsepääsemättömän vaikeaa.
–Aina tulee tietysti joitain probleemia vastaan, mutta kun jaksaa selvittää asioita niin kyllä kaikki on lopulta hoitunut. Onneksi myös vanhemmilta on välillä saanut tarvittaessa apua, hän sanoo.
Yrityksen perustaminen on Niemisen mukaan Suomessa tehty helpoksi.
– Nettiin vaan menee ja täyttää sieltä ne lomakkeet. Kirjanpito pitää tietysti hoitaa, mutta loppujen lopuksi voi aika hyvin keskittyä siihen mitä tekee, eikä siinä ole liikaa mitään himmeleitä hidastamassa.
Yrittäminen jäätelönmyyjänä vaatii sisua, sillä päivät ovat pitkiä.
–Yleensä noin kello 8.30 lähdetään kaupoille ja ostetaan kioskeihin täydennyksiä. Välillä käydään hakemassa myös jätskitehtaalta esimerkiksi vohveleita ja lusikoita. Kympiltä menemme kioskeille ja alamme availemaan. Sitten ollaankin kioskeilla ilta kuuteen tai seitsemään asti.
–Toukokuussa kun pistimme kioskeja pystyyn, niin oli päiviä kun kellotettiin 18 tuntia työpäivässä, Nieminen naurahtaa.
Hänen mukaansa kioskin ylläpitämiseen on kuitenkin löytynyt rutiini, eivätkä päivät ole enää yhtä loppuun polttavia kuin aluksi.
–Esplanadillakin kuumuutta pääsee välillä onneksi pakoon varjoisalle terassille, hän sanoo.
Työn parhaita puolia ovat asiakaskohtaamiset ja yhteinen projekti hyvien ystävien kanssa.
–Mukava on ollut nähdä paljon samoja naamoja asiakkaina, joita kävi viime vuonna Marjaniemen uimarannalla. Eikä jutella pelkästään kahvista ja jäätelöstä, vaan missä on käyty lomailemassa ja miten on mennyt päivä ja niin edespäin.
Kivioja kertoo jäätelön pyörittelyn lomasta, kuinka erityisesti yksi kohtaaminen kioskilla on jäänyt hänen mieleensä.
–Olin tässä Espalla yhtenä päivänä lounasaikaan, kun pari asiakasta kävi hakemassa jätskit. Puolen tunnin päästä havahdun siihen, että kioskin edessä on yhtäkkiä hirveä läjä jengiä. Sitten paljastui että aiemmin käyneet asiakkaat olivat Nordeassa duunissa ja he olivat todenneet että oli sen verran hyvää jätskiä että toivat koko yksikön mukanaan tänne.
–Oli se aika kaoottinen tilanne pyöritellä niin monta jäätelöä, mutta paljon tuli kehuja ja kiinnostusta yritystä kohtaan, Kivioja iloitsee.
Kivioja ja Nieminen kertovat kuinka kesästä jäätelönmyyjänä jää paljon käteen myös tulevaisuutta ajatellen. Kerrytettyä kokemusta yrittäjyydestä voi heidän mukaansa hyödyntää jatkossa opinnoissa ja töissä.
–Kannustan ihmisiä kokeilemaan asioita. Aina niitä unelmia ei kannata jättää haaveilun tasolle, vaan asioita kannattaa myös toteuttaa. Sitten näkee miten menee.
Teksti ja kuva Rafael Vanhamäki
