Pitkäkestoista koronatautia on ehditty tutkia jo runsaasti, kertoo neurologian professori Risto O. Roine, mutta pitkittyneen koronan syytä ei tiedetä.
Pitkäkestoisella koronataudilla tarkoitetaan koronavirusinfektioon liittyvää oireilua, joka voi jatkua kuukausia taudin akuutin vaiheen jälkeen. Yleisimpiä pitkittyneitä oireita olivat uupumus, päänsärky, tarkkaavaisuushäiriöt, hiustenlähtö ja hengitysvaikeudet.
Riski saada pitkäkestoinen koronatauti on todennäköisempi vaikean akuutin taudin sairastaneilla ihmisillä. Tästä huolimatta pitkäkestoinen korona voi tulla myös lieväoireisen tai jopa oireettoman infektion jälkeen.
Pitkää tautimuoto on harvinainen lapsilla, vaikka sitä esiintyykin kaikissa ikäryhmissä.
Tutkimustyöstä huolimatta likikään kaikkea ei pitkäkestoisesta koronasta tiedetä. Tutkimuksen alla on muun muassa se, miksi vain osalle koronan sairastaneista kehittyy vaikeita pitkittyneitä oireita.
STM on keskiviikkona antamallaan asetuksella perustanut Suomeen asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on tutkia pitkäkestoisesta koronasta kertyvää tietoa Suomessa ja ulkomailla. Professori Roine toimii ryhmän puheenjohtajana.
Asiantuntijaryhmä antaa ensimmäisen arvionsa pitkittyneestä koronasta todennäköisesti tämän vuoden aikana.
Perhe- ja peruspalveluministeri Kiurun (sd.) mukaan on selvää, että pitkäkestoinen koronatauti tulee kuormittamaan terveydenhuoltoa tulevaisuudessa.
Vakiintuneen arvion mukaan vähintään joka kymmenes koronan sairastavista saa pitkittyneitä oireita. Suomessa todettujen koronatartuntojen määrällä tämä tarkoittaisi noin 12 000 ihmistä.
Luku on todennäköisesti alakanttiin, koska koronan sairastaneita on tosiasiassa enemmän kuin varmistettuja tartuntoja.
Ministeri Kiuru painottaa, että sairastuneiden tilanteenne täytyy ottaa vakavasti.
–Tarvitsemme sekä tietoa että toivoa heille. Nyt on olennaista kartoittaa tilanne, koota kaikki tutkimustieto ja antaa toimintaehdotukset, miten menemme eteenpäin.
–Periaatteena on tutkia ja kuntouttaa pitkäaikaisista oireista kärsiviä potilaita Husin alueella, Husin ylilääkäri Helena Liira kertoo. Koronaviruksen pitkäaikaisoireiden hoitoon on Suomessa tällä hetkellä erikoistunut yksi poliklinikka Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.
Pitkäkestoiseen koronaan erikoistuneita poliklinikoita tullaan mahdollisesti perustamaan myös muihin Suomen kaupunkeihin, joissa on yliopistollinen sairaala. Näitä ovat Turku, Oulu, Tampere ja Kuopio.
Liiran mukaan useimpien pitkäkestoisesta koronasta kärsivien potilaiden oireet lieventyvät ajan myötä.
Jotta hoitoon pääsee, potilaalla on täytynyt olla varmistettu koronavirustartunta. Lisäksi taudin oireiden on pitänyt kestää vähintään kolme kuukautta.
Poliklinikalla potilaiden toimintakykyä tutkitaan erilaisilla testeillä.
Lääkehoitoa pitkäkestoiseen koronatautiin ei ole. Käytännössä kuntoutus koostuu fysioterapiasta, toimintakyvyn kartoituksesta ja psykologisesta tuesta.
