Sairauslomissa ei tapahtunut viime vuonna isoja muutoksia koronaviruksesta huolimatta, kerrotaan Kelasta.
–Jos korona-aika on lisännyt suomalaisten pahoinvointia tai mielenterveyden ongelmia, se ei näy sairauslomatilastoissa ainakaan vielä, sanoo Kelan erikoissuunnittelija Ismo Hiljanen.
–Sairauspäivärahan saajien määrät vaihtelevat yhteiskunnan taloudellisen tilanteen mukaan: kriisitilanteissa määrät putoavat ja kun on nousukausi, yleensä myös sairauspäivärahan saajia on enemmän. Tämä ilmiö näyttää pätevän myös korona-ajassa.
Kelan sairauslomatilastoissa näkyvät kymmenen päivän omavastuuajan ylittäneet sairauslomat, joista on maksettu sairauspäivärahaa. Tilastoissa eivät siis näy esimerkiksi flunssista, vatsataudeista ja aiheettomista koronavirusepäilyistä johtuneet lyhyet sairauslomat.
Suomalaisten sairauslomien syissä korostuvat Hiljasen mukaan mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.
Mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauslomat ovat olleet vuodesta 2016 alkaen nousussa, mutta viime vuonna ne kääntyivät jopa pieneen laskuun.
Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat Suomessa eniten työkyvyttömyyttä alle 30-vuotiaille, ja yleisin diagnoosi on masennus.
Hiljasen mukaan tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvat sairauslomat ovat Suomessa vähentyneet jo pitkään, ja sama suuntaus jatkui viime vuonna. Hiljanen huomauttaa, että korona-ajan etätyöt saattavat lisätä tuki- ja liikuntaelimiin liittyviä sairauspoissaoloja lähitulevaisuudessa: osalla työergonomia ei välttämättä toteudu kotona yhtä hyvin kuin työpaikalla.
Julkisen alan eläkevakuuttaja Kevan tutkimuksessa havaittiin, että kunta-alan sairauspoissaolot ovat lisääntyneet jonkin verran korona-aikana etenkin varhaiskasvatus- ja terveysalalla ja sen sijaan vähentyneet hallinto- ja toimistotyössä.
–Varhaiskasvatus- ja terveysalalla vain noin 10 prosenttia työntekijöistä siirtyi korona-aikana etätöihin, kun taas hallinto- ja toimistotehtävissä etätöihin siirtyi valtaosa työntekijöistä. Tällä on varmasti ollut vaikutusta sairauspoissaoloihin. Toki alat ovat hyvin erilaisia työtehtävien luonteen ja kuormituksen suhteen jo lähtökohtaisestikin.
Varhaiskasvatus- ja terveysalan lisääntyneissä sairauspoissaoloissa painottuvat Pekkarisen mukaan myös pidemmät, yli 30 päivän sairauspoissaolot. Pekkarisen mielestä tämä herättää kysymyksen, ovatko työn joustot nyt vaikeampia tai hankaloittaako esimerkiksi huoli omasta ja hoidettavien terveydestä työhön palaamista.
Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että asiantuntija- ja johtotehtävissä kasvoi viime vuonna niiden henkilöiden osuus, joilla ei ollut koko vuoden aikana lainkaan sairauspoissaolopäiviä.
Koronapandemia ei näytä ainakaan vielä lisänneen työkyvyttömyyseläkettä hakeneiden suomalaisten määrää, kertoo Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto.
–Uskon tämän poikkeuksellisen ajan lisäävän suomalaisten mielenterveysongelmia. Kokonaistilanne paljastunee kuitenkin hitaasti. Ajan myötä mielenterveyden häiriöiden perusteella myönnettävien eläkkeiden määrä tulee todennäköisesti lisääntymään, arvioi Kannisto.
Työkyvyttömyyseläkkeen mahdollisuus tulee ajankohtaiseksi aikaisintaan vuoden kestäneen sairastamisen jälkeen. Alle vuoden kestävästä työkyvyttömyydestä maksetaan sairauspäivärahaa ja yli vuoden kestäneestä kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä.
Hylättyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on Kanniston mukaan ollut nousussa koko 2010-luvun
