– Jos nukkuvien puolue jätetään ottamatta huomioon, taktisesti äänestäneet olisivat olleet eduskuntavaalien neljänneksi suurin puolue, sanoo Kantar Publicin tutkimusjohtaja Sakari Nurmela.
Noin 14 prosenttia äänestäneistä äänesti taktisista syistä kevään eduskuntavaaleissa, kertoo Kantar Publicin vaaliseurantatutkimus.
Noin 65 prosenttia kyselyyn vastanneesta taktisesta äänestäjästä kertoi äänestäneensä jotain muuta puoluetta kuin ensisijaista vaihtoehtoaan.
Taktisia ääniä annettiin kyselyn perusteella noin 400 000 kappaletta.
Taktisen äänestyksen syy on äänestää lähinnä jotain puoluetta ”vastaan” äänestämällä sen pahinta kilpailijaa. Tarkoitus on näin estää jotain puoluetta tai hallituspohjaa pääsemästä valtaan.
SDP:tä äänestäneistä neljäsosa kyselyyn vastanneista oli tehnyt valintansa taktisin perustein. Kokoomukselle, perussuomalaisille tai keskustalle äänensä antaneista noin viidesosa kertoi äänestäneensä taktisesti.
SDP:tä taktisesti äänestäneistä 77 prosenttia ei haluaisi perussuomalaisia seuraavaan hallitukseen. Samasta vastaajajoukosta 87 prosenttia piti tärkeänä, että SDP olisi mukana hallituksessa.
Noin kaksi kolmasosaa eli 67 prosenttia vastaajista toivoi, etteivät puolueet sulkisi muita puolueita ulos mahdollisina hallituskumppaneina ennen vaaleja. Lähes joka toinen eli 47 prosenttia vastaajista toivoi puolueiden ilmoittavan ennen vaaleja, mikä olisi niiden parhaana pitämä hallituspohja.
Ruotsin kaltaista blokkipolitiikkaa vastusti 41 prosenttia ja kannatti 31 prosenttia vastaajista. Ruotsissa puolueet ryhmittyvät ennen vaaleja poliittisiin blokkeihin, jolloin äänestäjillä on tiedossa, keiden kanssa oma puolue muodostaisi hallituksen.
Kyselyyn vastasi 7.–14. huhtikuuta noin tuhat täysi-ikäistä Manner-Suomessa asuvaa eduskuntavaaleissa äänestänyttä.
