Kiinteistöliiton mukaan taloyhtiössä ymmärretään kuinka tärkeätä on varautua tuleviin remontteihin. Toteutus on jäänyt kuitenkin toistaiseksi heikolle. Vain kolmannes taloyhtiöistä kerää varoja tulevaisuuden remonttikuluja varten.
Taloyhtiössä noin 70 prosentissa on keskusteltu varautumisesta tulevaan ja yritetty tuoda esiin maksurasitusten jakamista pitkälle aikavälille.
–Keräämällä osan hankkeen rahoituksesta etukäteen yhtiö pystyy jakamaan osakkaille kohdistuvaa maksurasitusta useammalle vuodelle. Tällöin vastiketasot pysyvät matalampina ja maksuvaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä, muistuttaa Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen tiedotteessa.
Järvinen muistuttaa myös, että etukäteen kerätyt varat helpottavat pankin kanssa asioimista tilanteissa, joissa pankki vaatii yhtiöltä omarahoitusosuutta lähteäkseen rahoittamaan korjaushanketta.
Pienten yhtiöiden lainansaantihaasteet korostuvat Kiinteistöliiton kyselyn vastauksissa. Varsinkin viiden huoneiston ja sitä pienempien yhtiöiden osalta rahoitusta ei usein ole saatavissa pankeilta, vaan korjausten rahoitus tulee järjestää osakkaiden henkilökohtaisten lainojen kautta.
Kiinteistöliiton teettämästä kyselystä käy ilmi, että enintään kymmenen huoneiston yhtiöistä lähes 15 prosenttia kertoi kokeneensa ongelmia lainansaannissa. Yli kymmenen asunnon yhtiöistä lainansaantiin liittyviä ongelmia oli kokenut vain runsaat kolme prosenttia lainaa hakeneista yhtiöistä.
Järvisen mukaan alueelliset erot ovat suuria lainaa hakiessa. Hänen mukaansa myös vuokranantajien suuri osuus taloyhtiön osakkaista aiheuttaa omat haasteensa lainan saannissa.
–Kyselymme vastaukset vahvistivat aiempia näkemyksiä taloyhtiöiden lainansaantihaasteista. Haasteita kohtaavat varsinkin pienet yhtiöt, syrjäisempien seutujen yhtiöt sekä yhtiöt, joissa vuokranantajien osuus on yli 30 prosenttia, Järvinen sanoo.
Kiinteistöliiton mukaan paljon puhutut uudiskohteiden suuret taloyhtiölainat lyhenevät nopeasti. Vuosina 2010–2014 rakennetuissa taloissa hieman alle puolella oli velkaa jäljellä alle 100 000 euroa tai ei lainkaan. Vuosina 2015–2019 rakennetuilla taloillakin vastaava osuus oli 17 prosenttia.
Suomen Pankin varapuheenjohtaja Marja Nykäsen mukaan taloyhtiölainat voivat antaa virheellisen kuvan asunnonostajalle asumisen kokonaismenoista. Nykäsen mukaan tämä voi johtaa siihen, että asunnonomistaja ostaa omaan velan- ja vastikkeenhoitokykyyn nähden liian kalliita asuntoja.
Kiinteistöliiton mukaan Nykäsen esittämiä uhkakuvia ei ole toistaiseksi noussut juuri näkyviin.
1970- ja 1980-luvulla rakennetuissa yhtiöissä ovat nyt peruskorjaukset tulleet ajankohtaiseksi ja tämä näkyy taloyhtiöiden velkamäärässä.
Taloyhtiöissä, jotka ovat valmistuneet vuoden 2010 jälkeen, osakkaiden maksuvaikeuksien lisääntymisestä kertoi noin kolme prosenttia kyselyyn vastanneista. Ennen vuotta 1980 valmistuneissa taloissa maksuvaikeudet ovat lisääntyneet noin seitsemässä prosentissa taloyhtiöistä.
Kiinteistöliiton teettämään kyselyyn vastasi 3 700 taloyhtiötä.
